Sovittiin alustavasti että oon täällä kuun loppuun, jatkot on kuitenkin mun kohdalla jo tosi selvät.
Päivällä juteltiin omahoitajan kanssa kahden. Sain viikko-ohjelman johon mun pitää täyttää mitä teen ja tein, hammaspesuista lähtien.
Käydään tulevissa keskusteluissa läpi ahdistuksenhallintaa ja puhutaan mun ja poikaystävän erosta.
Täällä oleminen on rauhoittanut mieltä, ei itketä jatkuvasti eikä mulla oo kokoajan puhelin kourassa valmiina soittamaan sille. Oon kuitenkin ihan äärettömän vihanen ja pettynyt, oon kokenu näitä samoja asioita joskus enkä uskonu että niitä tulee vielä. Luulin että olisin kerrankin voinut luottaa. Noh, suremalla tästä selvitään. Onneks tajusin hoitaa itseni tänne, enpä taaskaan tiedä missä olisin ilman tätä osastoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti