Masennuspäiväkirja

Oon viimeset kaks päivää enimmäkseen vaan nukkunut tai maannut sängyssä, on semmonen olo et oon ihan loppu. Tänään haistatin paskat tälle ololle ja kävelin kahvioon. Sain samalla pyydettyä infosta kaikki auroran tekstit, oon jo pidempään halunnut nähdä mun päivystystekstit kun ne kerrat on aika hämärän peitossa; hienosti se mieli osaa sua suojella näissä asioissa.  

En ymmärrä miks oon kaivannut exää eilen, mut ehkä niitä fiiliksiä vaan välillä tulee. Oon tutustunut yhteen äärettömän ihanaan tyttöön ja sen viestittelyt ja soitot on tuonu paljon hyvää fiilistä, se vaikuttaa hyvältä ihmiseltä. 

Puhuin äsken sen tytön kanssa tunnin puhelimessa, nyt on taas semmonen fuck masennus fiilis. Välillä on rasittavaa kun fiilikset heittelee ihan laidasta laitaan, mutta hoitaja sanoi eilen että se on perusjuttu epävakaassa ja se lohduttaa, että mä en kuvittele näitä asioita, vaan että kaikkeen on jotenkin syy. 

Oon ollut ulkona pari tuntia, tääkin helpottaa. Kaipaan silti kotiin. En tän keissin jälkeen haluu enään koskaan sairaalaan.