Ahdistus

Hemmetti että ahdistaa. Semmonen puristava tunne rinnassa, turhauttaa, hermostuttaa ja sanonko taas vaihteeksi, että vituttaa?

Tultiin eilen mökiltä pois, saatiin kotimatkalla tosi iso riita aikaseks ja se harmittaa vieläkin, pitääkö sitä aina saada aikaseks riitaa kaikesta turhasta?

Sain eilen kotimatkalla hoidettua pari asiaa jotka on roikkunu jo jonkun aikaa, siitä tuli ihan hyvä fiilis. Jääkaapissa on ruokaa, mutta en kuitenkaan voi ostaa jääkaappia täyteen, koska en yhtään tiedä millon soitto tulee.

Eilen hetken kotona oltuani tuntu siltä että haluun nukkumaan, ahdistus tuli heti kun poikaystävä lähti ja jäin yksin kotiin. Tuntuu niin merkityksettömältä istua yksin kotona, tunnen itteni niin helvetin turhaksi.
Yritin pelata ja jutella skypessä kaverin kanssa ja lopulta menin aikaisin nukkumaan. Nukuin katkeamattomat yöunet ja se on ainakin plussaa se. Aamulla jatkui ahdistus, "älä ajattele asioita nyt" mä ajattelin, ja käskytin itteäni tekemään aamupalaa, toimimaan, etten jää sänkyyn.

Nyt oon ollut kolme tuntia hereillä ja mietin miten jaksan tän päivän loppuun saakka, kunnes saa taas mennä nukkumaan. En tiedä mistä tää ahdistus kumpuaa näin voimakkaasti, mua ahdistaa raha-asiat ja mua ahdistaa se ettei sitä soittoa oo vielä tullut, mietin onko niillä oikee numero siellä, onko se lähete varmasti tehty? Mulla ei ole sairaslomaa, kirjotetaanko sitä takautuvasti? Miten mun tulojen käy? Pitäiskö mun päästä terveysasemalle ja jos menen terveysasemalle akuuttiajalle niin riittääkö se aika siihen että lääkäri kirjottais mulle jatkoa b-todistukseen? Kela ei hyväksy lääkärintodistusta kuitenkaan koska en ole käynyt verikokeissa tai syönyt nyt lääkkeitä, joten terveyskeskukseen meneminen ois nyt ihan turhaa. Auroran lääkäri sanoi että "älä hae lääkkeitä" ja "laaksossa hoidetaan verikokeet ja kaikki" mutta silti ahdistaa tää odottaminen ja kaikki, mitä mä teen jos mulle ei kirjoteta takautuvasti sairaslomaa, mä oon sit taas siinä oravanpyörässä jossa mulla ei ole tuloja, helvetti.
Noh, nyt tänne kirjotettuani mä ainakin huomaan mikä mua niin paljon ahdistaa, heh.

En jaksais ajatella näitä asioita yhtään.

Mietin mikä auttaa ahdistukseen enkä keksi, ehkä tupakka, pelaaminen, joku millä saa ajatukset pois "kaikesta".

Sain tässä välissä aikaseks soitettua puheluita ja annoin oikeen numeron eteenpäin, olo helpottu hiukan, tai oikeestaan aika paljonkin nyt kun mietin asiaa, huh <3

Nyt mulla on edessäni myös laskupino, joiden kimppuun aion käydä hetikohtajust, wish me luck!