Kolmas päivä, takana huonosti nukuttu yö, vitullinen selkäkipu (nää sängyt on kivikovat) ja pahimpana ihan helvetinmoinen tärinä. Aamupalalla nolotti ottaa kurkkua haarukalla kun en meinannut onnistua. Uuden lääkkeen sivuvaikutus, sanoi omahoitaja.
Tänään oon ollut melkein koko päivän hereillä, nukuin ehkä tunnin päikkärit, mutta on tää edistystä. Omahoitajan kanssa jutelteiin tänään ja se neuvoi mua olemasta nukkumatta päivisin, vaikka kuinka väsyttää, äsken se yllätti mut makoilemasta sängystä, ja mun ensimmäinen lause oli "en mä nuku!" :D, hah.
Poikaystävä kävi, käytiin syömässä ja kaupassa, tuntu että oisin ollu lomalla jostain vankilasta, oli outoa, mutta teki hyvää. Mä en tiedä oliko se erillainen, olinko mä erillainen, vai onko se vaan tää tilanne, mutta tuntu ihan vastarakastuneelta. En tiedä missä olisin ilman tätä ihmistä, se on mulle nyt käytännön asioissa niin suuri apu että ette kuule uskokaan.
Oon ollut tänään tosi kiukkunen ja huonotuulinen, musta tuntuu että fiilikset täällä osastolla menee ihan laidasta laitaan, välillä menee hyvin, välillä on surku, välillä vituttaa ja välillä turhauttaa. Kuten aikasemmin jo kirjotin, niin tylsäähän täällä on, oot vastakkain omien tunteiden kanssa etkä pääse niitä pakoon esim. pelaamalla, juomalla, tai miten ikinä kukin niitä pakoileekaan. Täällä ollaan (ei kylläkään pakosta) ja omat tunteet kohdataan ja jos yksin ei pysty niin täällä autetaan.
Jokainen tuleva päivä pelottaa, pelottaa että potkitaanko mut täältä pois jos mut todetaankin täysin terveeksi (siis oikeesti, tää on jatkuvasti eniten mielessä vieläkin, etten ois tarpeeks sairas tänne) ja jos ei potkita niin kauan oon täällä, mistä saan rahaa tän hoidon maksamiseen (tää kustantaa käsittääkseni sen 15,50e/vrk), mistä lääkkeet jatkossa, mistä bussilippu jos saan lähetteen päiväsairaalaan (tänne on aika pitkä matka kotoolta), mitä mun jatkohoito tän jälkeen tulee sisältämään, onko semmosta? Kaikki on niin auki ja mä haluisin vastauksia heti, mutta omahoitaja totesi tänään että ei kannata stressata, mun tilanne tähän pisteeseen saakka on jatkunut niin kauan, että nyt kannattaa ottaa päivä kerrallaan ja maltilla.
Kello on just seitsemän, ja sit pääsee sisäparvekkeelle tupakalle (muuten käydään ulkona), sen jälkeen mä käyn saunassa ja meen ehkä kattomaan telkkaria. Vaikka mulla on täällä nyt läppäri ja tässä samat pelit mitä pelailen kotonakin (plus netflix jota kulutan kotona ihan hirveesti) niin tiettekö, ei mua vaan täällä nyt kiinnosta. En tiedä onko se tää paikka, vai onko se vaan se ettei mun tarvii tunkea aivoihin tavaraa sisään jotta ei tarvis ajatella asioita?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti