Siis mä oon tehnyt tänään jotain harvinaista: mä oon käynyt ulkona enempi kuin kuukausiin!
Tai siltä musta ainakin tuntuu, en muista koska viimeks oisin matkustanu pitkähkön matkan yksin bussilla ja kävellyt ulkona kauppaa pidemmälle.
Tänään oli jälleen yks turhauttava ja ärsyttävä aamu kun kaikki vaan vitutti ja tää epätietotuus otti päähän. Omahoitaja sanoi että hoitokokous on torstaina, eli voin varautua siihen että ainakaan tällä viikolla en ole vielä menossa kotiin. Se pyysi mua käymään labrassa tänään (samassa rakennuksessa kun tää paikka, mutta eri sisäänkäynti) ja mä vitkuttelin ja vitkuttelin ja sanoin hoitajalle että "jos mä kävisin huomenna?", se ovela ukko sanoi että "no käy siellä paikanpäällä varaamassa se aika huomiseks" ja lankesin siihen, menin sinne ja tietenkin mä samalla kävin niissä verikokeissa, tunsin itteni voittajaks.
Sen jälkeen lähdin kaverille jossa vietin koko päivän. Tehtiin ruokaa (lihapullia tomaattikastikkeessa ja pastaa, jälkkäriks omenapiirakkaa) ja naureskeltiin kuinka terapeuttista ja aktivoivaa hommaa se on mulle ;). Värjättiin myös mun tukka, aikasemmin tää oli semmonen kusenvärinen blondi juurikasvulla, nyt oon ruskeehiuksinen ja näytän ehkä asteen siistimmältä.
Soittelin kaverin luota osastolle ku pikkutyttö "mä myöhästyn ehkä tunnin" ja tuntu hassulta. Lopulta mä matkustin bussilla takasin ja ihmettelin sitä, että siinä mä oon, bussissa, ulkona, yksin.
Kun tulin takasin osastolle sain tietää että mulle on paastolabroja heti aamuks määrätty lisää aikamoinen määrä, plääh. Multa myös kyseltiin miten meni, missä olin, mitä tein ja oliko kivaa ja "tuu juttelemaan jos tarvitsee".
Oon tänään saanut purettua mun sydäntä omahoitajalle käytännön asioista ja se hoitaa ja selvittää parhaansa mukaan, oon niin kiitollinen, mä en pystyis hoitamaan näitä juttuja ilman apua ja mä oon niin kiitollinen tästä paikasta ja näistä hoitajista.
En tiedä kirjotinko eilen, mutta mulla on menossa päiväunikielto, arvatkaa vaan kuka tänään nukku räkä poskella päiväunia kun hoitaja tuli huoneeseen juttelemaan mun kanssa? Eh. Hankalaa olla nukkumatta, väsyttää vaan.
Arkiherätys täällä tapahtui tänään 7.30, 8.00 ja 8.05 tuli semmonen "nyt oikeesti herätys"- kehotus hoitajalta.
Aamulääkkeet, aamupala, takasin sänkyyn, jossain vaiheessa omahoitajan pyyntö keskustelemaan.
Mulla on suupielet auki, pitäis käydä valittamassa hoitajille. Laskin 1+1 päässäni ja tulin siihen tulokseen että se on ketipinor joka sitä tekee, perkele.
Nyt mä pistän sairaalahousut ja sisätossut jalkaan, sipsutan tupakalle ja haen iltalääkkeet.
Tänään on siis ollut melko hyvä päivä aamuahdistusta lukuunottamatta, huomenna on uus päivä ja toivotaan että se on hyvä myös.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti